Siirry pääsisältöön

Digitaalisen palvelun käytettävyystestaus - miten ja miksi?


Käytettävyystestauksen tavoitteena on käytettävyyden varmistaminen ja palvelun edelleen kehittäminen. Käytettävyystestausta voidaan ja kannattaa käyttää melkein minkä tahansa digitaalisen palvelun kehittämiseen. Esimerkiksi julkisen verkkopalvelun käyttäjät käyttävät palvelua yleensä vain harvoin, jolloin käytön intuitiivisuuden varmistaminen on erityisen tärkeää. Jäsenrekisterin käyttäjät taas ovat usein kokeneita käyttäjiä, jotka ovat tottuneet ohittamaan pienet epäintuitiiviset virheet. Tällöin testausta voidaan tehdä esimerkiksi vertamaalla suoritusaikoja vanhan ja mahdollisen uuden tuotteen välillä.

Käytettävyystestausta voidaan tehdä missä palvelun elinkaaren vaiheessa tahansa. Joskus voi olla hyvä testata jo vanhaa, käytöstä poistumassa olevaa palvelua ja pyrkiä tunnistamaan sen hyviä ja huonoja puolia. Palvelun kehittämisen aikana testauksella voidaan selvittää, mitkä asiat vaativat vielä lisäkehitystä. Usein testauksen tarpeellisuus havaitaan siinä vaiheessa, kun palvelu on ollut muutaman vuoden käytössä ja ollaan miettimässä sen uudistusta. Käytettävyystestaus onkin erityisen hyvä tapa selvittää uudistusta ohjaavia tekijöitä.

Käytettävyystestissä on kolme vaihetta: testin valmistelu, testin pitäminen ja tulosten analysointi.

Testin valmistelussa selvitetään testin tavoitteet, rekrytoidaan testaajat ja suunnitellaan testattavat testitapaukset yhdessä asiakkaan kanssa. Testaajien rekrytointi voi olla yllättävän aikaa vievää ja viime hetken peruutuksiakin saattaa tulla. Ennen testaajien rekrytointia kannattaa miettiä, millaisia käyttäjäryhmiä testattavalla palvelulla on ja valita testaajat sen mukaisesti.

Testin valmisteluun kuuluu olennaisena osana myös testitapausten suunnittelu yhdessä asiakkaan kanssa. Testitapausten pohjalta jokaiselle käyttäjälle laaditaan testitarina ja siihen perustuvat testitehtävät. Nämä on hyvä testata ennen varsinaisen testin järjestämistä.

Itse käytettävyystesti pidetään yleensä yksilötestinä. Kaikki testaajat voidaan kutsua yhtä aikaa testaustilaisuuteen, jossa testaajille annetaan testausta edeltävä info ja heitä pyydetään täyttämään taustatietolomakkeet. Taustatietojen tavoitteena on selvittää esimerkiksi, tuntevatko testaajat testattavan palvelun jo etukäteen. Tämän jälkeen kukin testaaja pääsee yksi kerrallaan tekemään testitehtäviä, joita voi tyypillisesti olla kutakin testaajaa varten 4-6. Lopuksi testaajalle järjestetään pieni loppuhaastattelu, jossa selvitetään testaajan päällimmäiset tuntemukset testistä.

Käytettävyystestin jälkeen tulokset analysoidaan ja raportoidaan mahdollisimman pian yhdessä asiakkaan kanssa. Asiakas saa tuloksista raportin, mutta usein raporttia tärkeämpi väline on tapaaminen, jossa keskustellaan tärkeimmistä tuloksista ja sovitaan palvelun kehityksestä.

Tämä blogikirjoitus julkaistiin alunperin Avoinen blogissa

Kuva: Flickr - CollegeDegrees360

Kommentit

Suosituimmat tekstit

Onko palvelumuotoilulla annettavaa viestinnälle ja markkinoinnille?

Liityin muutama viikko sitten vasta perustettuun FB-ryhmään Viestinnän+markkinoinnin palvelumuotoilijat . Aluksi ajattelin, että ryhmässä käsiteltävät aiheet menevät hieman ohi kiinnostukseni, koska työskentelen itse lähinnä it-projektien parissa. Huomasin kuitenkin olevani väärässä viimeistään siinä vaiheessa, kun ryhmän perustaja Elina Piskonen ja ryhmän adminina toimiva Laura Vuorio-Kuokka järjestivät FB live -lähetyksen, jossa kerrottiin yleisellä tasolla ryhmän aihepiiriin liittyvistä teemoista. Lähetys alkoi tutuilla asioilla eli sillä, mitä palvelumuotoilu ylipäätään on. Tämän jälkeen siirryttiin itselleni kiinnostavampaan asiaan eli siihen, miten palvelumuotoilua voidaan hyödyntää viestinnän ja markkinoinnin työssä . Toiseksi kysymykseksi nostettiin se, mitä viestintä ja markkinointi voivat antaa palvelumuotoilulle. Elina ja Laura kertoivat, että nykyään palvelumuotoilua osataan jo hyödyntää (nimensä mukaisesti) palveluiden kehittämisessä, mutta että sillä olisi pa

Parempaa arkiruokaa Epiciltä

Pääsin tekemään blogiyhteistyötä Epic Foods Oy :n kanssa, joka tarjoaa laadukasta, tyypillisesti sesongin mukaista kotiruokaa kotiinkuljetettuna. Epic toimittaa illalliskasseja Helsingin, Espoon ja Kauniaisten alueelle sekä osaan Vantaata. Lämpimän lounasaterian toimitusalue on hieman pienempi. Illalliskassi toimitetaan veloituksetta (minimitilaus 35€). Myös lounaan toimituskulut ovat ilmaiset, kunhan tilauksen kokonaissumma on vähintään 13,90€. Kokeilimme neljää erilaista illallisannosta: possua, kanaa, kanasalaattia sekä lohikeittoa. Annokset näyttivät hienoilta, lähes ravintolatason annoksilta jopa pahvipakkauksissaan ja erityisesti salaatti keräsi kehuja runsaudellaan. Salaattia lukuunottamatta ruuat lämmitettiin uunissa ennen tarjoilua. Ruoka oli hyvää ja testiryhmämme ainut miespuolinen jäsen mainitsi, että “Olispa kyllä kiva tilata jotain tällaista pizzaa terveellisempää joskus uudelleenkin”. Lohikeitto keräsi hieman huonommat arviot maininnalla: “Kyllä se Kokkikartanon keit

Kirja-arvostelu: Your Brain at Work

Projektipäällikön työssäni yksi tärkeimmistä tehtävistäni on viestintä. On tärkeää, että esimerkiksi tiimin jäsenet saavat vastaukset kysymyksiinsä nopeasti ja asiakas kokee, että puoleeni voi miloin tahansa kääntyä projektiin liittyvissä kysymyksissä. Olen päivittäin paljon ihmisten kanssa tekemisissä, mutta toisaalta teen usein myös keskittymistä vaativia töitä. Dead linet ovat usein tiukkoja ja esimerkiksi projektisuunnitelman tekemiseen on rajallinen määrä aikaa. Toisaalta sähköposteja, puheluita ja Teams-palavereita riittäisi vaikka työpäivän jokaiselle tunnille. Miten tätä kokonaisuutta voisi parhaiten hallita? Tartuin kesälukemisena kirjahyllyssä jo muutaman vuoden pölyttyneeseen kirjaan Your Brain at Work (Rock, D. 2009.).  Osa kirjan neuvoista on itsestään selviä. Kirjaa alkaa monelle tutusta  ”sähköpostihelvetistä” (The Morning Email Overwhelm), jossa aamulla töihin tullessa sähköpostissa odottaa useita uusia viestejä. Näihin vastaamiseen menee helposti koko päivä ja uusia t